Sisäilman epäpuhtauksien vaikutukset terveyteen
Sisäilman epäpuhtaudet koostuvat erilaisista molekyyleistä ja partikkeleista, joiden lähteet voivat sijaita joko itse tilassa tai sen ulkopuolella. Listasimme alle yleisimmät epäpuhtaudet ja niiden haittavaikutukset terveyteen.
Kaasumaiset, haituvat orgaaniset yhdisteet (VOC): näiden haitallisten yhdisteiden pääasiallinen lähde on rakennusmateriaalit, jota voi edesauttaa niiden kostuminen. Yleisimmät terveysvaikutukset ovat erilaiset ärsytys- tai hengitystieoireet, jotka onneksi ovat pääosin ohimeneviä.
Kosteusvauriot: pitkään rakenteissa esiintynyt kosteus yleensä johtaa kosteusvaurioihin, joka vaikuttaa hengitysoireisiin ja lisää astman riskiä. Vaikka kosteusvaurioiden ja hengitystieoireiden välinen yhteys on todistettu, varsinaiset kosteuden tuomat haittatekijät ja niiden toiminta hengityselimissä on vielä epäselvää, mikrobitason toiminnan ollessa todennäköisin syy. Kuitenkin kosteusvaurio on aina varma merkki rakenteellisesta ongelmasta, joka tulisi korjata välittömästi sekä rakennuksen että sen käyttäjien vuoksi.
Asbesti: asbestin käyttö on nykyään kiellettyä, mutta siihen voi altistua esimerkiksi rakennusten korjaus- tai purkutöissä mikäli suojauksesta ei ole huolehdittu riittävällä tavalla. Asbestille altistuminen on erittäin vakavaa ja sen on todettu aiheuttavan sekä erilaisia syöpiä (mm. munasarja- ja keuhkosyöpää) että asbestoosia eli keuhkojen sidekudoslisän.
Formaldehydi: kyseessä on erittäin voimakashajuinen kaasu, jota käytetään esimerkiksi rakennusteollisuudessa hartsien ja mineraalivillan valmistuksessa, mutta myös tekstiili- ja kosmetiikkateollisuudessa. Sisäilmaan formaldehydi yleensä kulkeutuu kuitenkin tupakoinnin, ruuanlaiton, kynttilänpolton ja sisustustekstiilien kautta. Oireet pysyvät pääosin hengitystie- ja ärsytysoireina, mutta kyseinen yhdiste saattaa nostaa astmaan sairastumisen riskiä.
Tupakansavu: tupakka itsessään sisältää satoja haitallisia kemiallisia yhdisteitä, jolle altistuvat sekä tupakoitsija että samassa tilassa oleskelevat – pelkästään tupakan haju saattaa laukaista osalla huonovointisuutta tai migreenin. Tupakansavu pinttyy muun muassa seiniin ja huonekaluihin, jolloin ajan saatossa sisäilman laatu heikkenee entisestään. Hengitystieoireet ovat oireiden osalta lievimmästä päästä, keuhkosyöpä- ja verisuonitautien riski on huomattavasti korkeampi tupakoitsijoilla ja heille altistuvilla kuin muulla väestöllä.
Huono ilmanvaihto: sisätilojen ilmanvaihdosta kannattaa pitää huolta esimerkiksi tuulettamalla makuuhuone ennen nukkumaan menoa tai säännöllisin väliajoin. Kuiva sisäilma, joka on todennäköistä erityisesti talvella, kuivattaa limakalvoja, ihoa ja silmiä ja saattaa johtaa vireystason laskuun ja päänsärkyyn. Tilojen lämpötila on myös kriittinen tekijä ja optimi lämpötila on n. 20 celcius astetta: korkeammat lämpötilat voivat aiheuttaa edellämainittuja oireita.