Vieraat ihmiset samassa sisätilassa ovat suomalaisten suurin koronapelko
Samassa sisätilassa olevat vieraat ihmiset aiheuttavat suomalaisille suurimman koronatartuntapelon. Joka kolmas pitää tartunnan saamista todennäköisenä myös hengitetystä sisäilmasta tai kosketetuista pinnoista. Siksi työpaikoille paluu mietityttää monia. Joka viides suomalainen ei haluaisi palata lähityöhön koronatilanteen takia. Yli kolmannes työikäisistä toivoo, että heidän työpaikalleen hankittaisiin viruksia ja bakteereita sisäilmasta poistava ilmanpuhdistin. Koronapandemia onkin kiihdyttänyt tehokkaiden ilmanpuhdistimien kysyntää julkitiloihin, kuten kauppoihin, ravintoloihin ja toimistoihin. Erityisen hyödyllisinä suomalaiset pitävät ilmanpuhdistimia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, vanhusten palvelutaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa, kuntosaleilla ja sisäliikuntapaikoissa sekä elintarviketuotannon tiloissa. Tiedot selviävät ilmanpuhdistimia maahantuovan Airocide Nordicin teettämästä kyselytutkimuksesta.
Suomalaiset näkevät merkittävimmän koronariskin aiheuttajiksi muut samassa sisätilassa olevat vieraat ihmiset. Siksi työpaikoille paluu mietityttää monia. Joka viides suomalainen ei haluaisi palata lähityöhön koronatilanteen takia*.
– Tartunnan saamista pidetään todennäköisimpänä samassa tilassa olevilta vierailta ihmisiltä. Joka kolmas pelkää saavansa tartunnan hengitetystä ilmasta tai kosketetuista pinnoista. Omia tuttuja seuralaisia tai varsinkaan ulkoilmaa ei koeta yhtä suurena riskinä, Airocide Nordicin toimitusjohtaja Teppo Kuittinen toteaa.
Koronapandemia on kiihdyttänyt viruksia ja bakteereita poistavien ilmanpuhdistimien kysyntää julkitiloihin, kuten kauppoihin ja ravintoloihin. Koronaviruksen on todettu tarttuvan ensisijaisesti pisaratartuntana. Tutkimuksissa on havaittu, että se voi tarttua myös ilmavälitteisesti eli pienten aerosolien muodossa. Niitä syntyy puhuessa, nauraessa, yskiessä ja aivastaessa. Lähityöhön paluu on lisännyt kysyntää myös toimistoissa.
– Työmatkoilla maski auttaa vähentämään tartuntoja, mutta harva jaksaa pitää maskia päällä koko työpäivän ajan. Sairaanhoidossa on käytetty tehokkaita ilmanpuhdistimia jo vuosikymmenien ajan. Niiden on todettu vähentävät viruksia ja bakteereita hengitysilmassa ja sitä kautta henkilökunnan sairaspoissaoloja, Kuittinen kommentoi.
YLI KOLMANNES TOIVOO TYÖNANTAJILTA TOIMIA
Virusten ja bakteerien leviämistä hillitsevät ilmanpuhdistimet ovat olleet tähän asti käytössä lähinnä sairaanhoidossa ja elintarvikealalla, mutta nyt ne herättävät laajempaa kiinnostusta. Toimistoissa ja avokonttoreissa niitä pitää erittäin tarpeellisina 16 prosenttia ja melko tarpeellisina 35 prosenttia kansasta.
Tiedot selviävät ilmanpuhdistimia maahantuovan Airocide Nordicin kesäkuussa teettämän kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselyyn vastasi tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista. Otos edustaa Suomen
väestörakennetta muun muassa sukupuolen, iän ja asuinalueen osalta. Vastaajista puolet on miehiä ja puolet naisia.
Erityisen hyödyllisinä suomalaiset pitävät ilmanpuhdistimia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, vanhusten palvelutaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa, kuntosaleilla ja sisäliikuntapaikoissa sekä elintarviketuotannon tiloissa. Kyselyn avoimissa vastauksissa puhdistimia toivottiin muun muassa julkisiin kulkuneuvoihin, apteekkeihin ja uimahalleihin.
– Yli kolmannes työikäisistä vastaajista toivoo, että heidän työpaikalleen hankittaisiin viruksia ja bakteereita sisäilmasta poistava ilmanpuhdistin. Se helpottaisi tartunnan pelkoa työpaikalla. Reilu kolmannes ei kokenut tarvetta ilmanpuhdistimelle. Loput työskentelevät joko aina kotona tai heillä ei ole työpaikkaa, Kuittinen sanoo.
MIEHET UHMAAVAT KORONAA NAISIA YLEISEMMIN
Naiset ovat korona-aikana rajoittaneet julkitiloissa liikkumista miehiä enemmän. Kyselytutkimuksessa selvitettiin, ovatko suomalaiset välttäneet asiointia esimerkiksi ravintoloissa, kaupoissa ja kirjastoissa. Miehistä 26 prosenttia on liikkunut koko ajan vapaasti, eikä ole kokenut tarvetta asioinnin välttelylle. Naisista vain 14 prosenttia on tätä mieltä.
– Kesäkuussa 2020 joka viides suomalainen vältti yhä kaikkea turhaa asiointia. Lisäksi noin puolet kertoi välttävänsä asiointia osittain, mutta liikkuvansa jo vapaammin. Vastaajista 15 prosenttia oli aiemmin vältellyt asiointia, mutta ei enää tehnyt niin. Vain joka viides oli liikkunut koko ajan vapaasti, eikä ollut rajoittanut kulkemistaan tartuntapelon vuoksi, Kuittinen summaa kyselyn tuloksia.
Ikäryhmien välillä on nähtävissä pieniä käyttäytymiseroja. Vähiten kaikkea turhaa asiointia välttivät 18–44- vuotiaat. Koko ajan vapaasti liikkuneita on eniten 45–54- vuotiaissa ja vähiten 65–75-vuotiaiden ikäryhmässä. Alueellisessa tarkastelussa Uusimaa ei yllättäen juurikaan poikkea keskiarvoista, vaikka koronatartuntoja on ollut alueella muuta Suomea enemmän. Koko poikkeusaikana vähiten tarvetta asioinnin rajoittamiselle ovat kokeneet Itä-Suomessa asuvat.
– Noin puolet suomalaisista on sitä mieltä, että tieto sisäilmasta viruksia ja bakteereita vähentävän ilmanpuhdistimen käytöstä lisäisi tai saattaisi lisätä heidän halukkuuttaan asioida esimerkiksi ravintolassa, kaupassa tai muussa julkitilassa. Sama rauhoittava vaikutus pätee työympäristössäkin, Kuittinen arvioi.
NASAN TEKNOLOGIA SUOJELEE MYÖS BANAANEJA JA LANTTUJA
Sairaanhoidon lisäksi tehokkaat ilmanpuhdistimet ovat olleet jo pitkään ammattilaiskäytössä elintarvikealalla, muun muassa kauppojen vihannesosastoilla. Niillä ehkäistään ruokahävikkiä poistamalla ilmasta etyleenikaasua, joka vauhdittaa hedelmien ja vihannesten pilaantumista.
– Airocide-ilmanpuhdistusteknologia on Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto NASAn keksintö. Sen teho ei perustu suodattamiseen, vaan fotokatalyyttiseen hapetusteknologiaan. Se eliminoi ilmasta kaikkein pienimmätkin alle 0,3 mikronin kokoiset partikkelit, kuten virukset, bakteerit, homeitiöt ja VOC-yhdisteet. Teknologia luotiin alun perin avaruusaseman käyttöön, Kuittinen kertoo.
Airocide-teknologia kehitettiin yhteistyössä Wisconsinin yliopiston tutkijoiden kanssa. Se otettiin ensimmäisenä käyttöön kansainvälisellä ISS-avaruusasemalla 1990-luvun puolivälissä.
Lähde: Ylen Taloustutkimuksella teettämä kysely, uutisoitu 30.7.2020: https://yle.fi/uutiset/3-11469774